Wikipedian mukaan arkipyhiksi sanotaan juhlapäiviä, jotka yleensä sijoittuvat muulle viikonpäivälle kuin sunnuntaiksi. Osa niistä on kiinteänä viikonpäivänä (tai kiinteänä päivämääränä, jolloin ne joinakin vuosina kuitenkin sattuvat sunnuntaiksi). Alempana Wikipedian artikkelissa on listaus arkipyhistä. Iso osa, muutamaa päivää lukuun ottamatta ne ovat kaikki kirkollisia juhlapäiviä, tai vapun kaltaisia pakanallisia juhlapäiviä. Pitkälle on päästy siitä, kun työviikko oli kuusipäiväinen. Arkipyhät ovat säilyttäneet silti paikkansa, vaikka monesta kirkollisesta piirteestä on työelämässä luovuttu.
Kiky-muutosten yhteydessä osa aloista luopui arkipyhistä
Arkipyhien tilalle tuli ”uskontoneutraali” vuosivapaajärjestelmä, jossa työntekijät ansaitsevat ”ylimääräisiä” vapaapäiviä tehtyjen työtuntien perusteella. Muutoksella haettiin työnantajapuolelle helpotuksia, sekä tasapuolisuutta työntekijöiden välisiin eroihin arkipyhien osalta. Tämä oli muutos, jonka ilmeisesti toivottaa tervetulleeksi Vapaa-ajattelijain liitto. He ovat Wikipedian mukaan vaatineet puolueettomuutta uskontojen suhteen, joten arkipyhät tulisi poistaa valtakunnallisten vapaapäivien joukosta osana kirkon ja valtion eroa.
Oppia ikä kaikki, Wikipediaa lukiessa opin, että Suomessa meillä on hyvä tilanne arkipyhien suhteen; saamme niistä ison osan vapaana, toisin kuin monen muun maan työntekijät. Tosin niiden määrää on vähennetty reilusti: ”Vuonna 1774 Ruotsissa ja sen mukana Suomessa poistettiin kalenterista yli puolet arkipyhistä. Näitä olivat apostolien muistopäivät, kiirastorstai, kanttaimaanantai, kanttaitiistai sekä kolmas ja neljäs joulu-, pääsiäis- ja helluntaipäivä. Lisäksi kynttilänpäivä, mikkelinpäivä ja pyhäinmiestenpäivä, jotka olivat kiinteinä päivämäärinä 2. helmikuuta, 29. syyskuuta ja 1. marraskuuta, siirrettiin tuolloin sunnuntaihin.”
Täytyy myöntää, että pitkät jouluvapaat maistuvat minullekin joka vuosi yhtä hyvältä, vaikken hirveän perinteistä joulua vietäkään. Saavutetuista eduista on vaikea lähteä tinkimään. Nykyisten arkipyhien määrä tullee vähenemään tulevaisuudessa entisestään. Kilpailun kiristyessä on Suomessakin tehty toimenpiteitä työelämän tehostamiseksi, muun muassa tekemällä muutoksia työviikon pituuteen ja arkipyhien sijoitteluun / kohteluun. Työntekijän näkökulmasta, olisi mielenkiintoista nähdä minkälainen työvuosi olisi, jos kaikista ekstra-vapaapäivistä luovuttaisiin. Seuraisiko siitä kaaos, massalakot vai se, että työkuorma jakautuisi tasaisemmin vuodelle / viikoille ja työntekijöiden hyvinvointi sekä yritysten kilpailukyky kääntyisi nousuun? Vaikea sanoa.
Yksi asia jonka tärkeyteen uskon yhä enenevissä määrin, on yrityksen tehokkuus ja työajan käyttö ydintehtäviin. Siirtyivät arkipyhät sunnuntaille tai ei, tullee tulevaisuudessakin pärjäämään parhaiten yritykset, jotka pystyvät tehostamaan hallinnolliset tehtävät, paperinpyörityksen ja muut aikaa vievät asiat mahdollisimman pitkälle. Tämä vapauttaa aikaa ydintoimintojen tekemiseen sekä tehostamiseen. Paperitonta toimistoa ei taideta vielä saada, vaikka sellainen piti olla jo 80-luvun lopulla arkipäivää meille kaikille. Kaikkia asioita ei kuitenkaan kannata tehdä paperilla ja / tai Exceleillä. Arkipyhiin liittyen, monen Excelit tulivat tiensä päähän, kun siirryttiin vuosivapaajärjestelmään. Meillä TyövuoroVelhossa sekä Palkkailmossa, käytiin läpi jokainen työehtosopimus kiky-muutosten yhteydessä, ja tehtiin niihin tarvittavat muutokset muun muassa arkipyhiin liittyen. Arkipyhien siirroilla ja poistoilla on iso vaikutus taloushallintoon, palkanlaskentaan, työvuorosuunnitteluun jne. En keksi montaa järjestelmää jonka toimintaan tällaiset muutokset eivät vaikuttaisi.
Ohjelmistotoimittajan näkökulmasta, helpoin olisi, jos arkipyhät siirrettäisi sunnuntaille tai poistettaisi kokonaan. Koko kalenterista tulisi helpommin hallittava. Työntekijän näkökulmasta, taasen toivon, että jatkossakin saan nauttia pitkistä vapaista jouluna ja juhannuksena, olkoonkin sitten kovempi kiire muina aikoina. Koko TyövuoroVelhon väki toivottaa mukavaa joulua ja menestyksekästä tulevaa vuotta asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneille!
Lauri Nevalainen
Lauri Nevalainen toimi aluejohtajana Espoon toimiston vetovastuussa. Esimiestehtävät, prosessien kehittäminen sekä loistavan asiakaskokemuksen tarjoaminen motivoivat Lauria päivittäisen työn tekemisessä.