Mikä käyttöliittymä?
Lähes kaikkien ohjelmistojen yksi tärkeimpiä osa-alueita on käyttöliittymä, eikä TyövuoroVelho ole suinkaan tässä suhteessa poikkeus. Käyttöliittymällä tarkoitetaan sitä ohjelmiston osaa, joka näkyy käyttäjille, ja jonka kautta ohjelman eri toimintoja käytetään. Käyttöliittymä toimii siis rajapintana asiakkaan tekemien toimintojen ja ohjelman sisäisen rakenteen välillä.
Millainen sitten on hyvä käyttöliittymä? Kaikki hyvän käyttöliittymän rakennuspalikat voidaan niputtaa yhden termin alle: Helppokäyttöisyys. Jokainen hyvä käyttöliittymä on helppokäyttöinen, ja vastaavasti kaikki helppokäyttöiset käyttöliittymät ovat automaattisesti hyviä.
Helppokäyttöisyys saavutetaan pitämällä huolta seuraavista seikoista:
- Selkeys. Painikkeet, valikot ja tekstit ovat riittävän isoja, jotta ne erottuvat, ja ne ovat muotoilultaan selviä ja käyttöä ohjaavia.
- Yhtenäisyys. Ohjelmiston eri osat käyttävät samaa teemaa, eikä mikään yksittäinen osa ole ratkaisevasti eri näköinen.
- Ennakoitavuus. Sama käyttöliittymäelementti tekee joka paikassa saman asian, ja on aseteltu samalla tavalla.
Käyttöliittymää suunnitellessa ei myöskään ole lainkaan huono asia ottaa mallia muissa ohjelmistoissa hyväksi havaituista ratkaisuista. Tämä palvelee käyttäjiä myös isommassa mittakaavassa: Tehdyt innovaatiot alkavat leviämään ja käytettävyys paranee kautta linjan. Muiden asettamasta esimerkistä voi ottaa myös oppia sen suhteen, mitä ei kannata tehdä.
Kuinka käyttöliittymä luodaan?
Asiakaslähtöisessä kehityksessä suunnittelu lähtee ensimmäisestä kysymyksestä: Mitä kyseisessä ohjelman osassa on tarkoitus tehdä? Kun tämä on saatu selville, tiedetään myös, mitä ohjelman sisäisiä rakenteita tullaan tarvitsemaan. Seuraavaksi määritetään, mitkä niistä näytetään käyttäjälle ja mitkä puolestaan tullaan pitämään piilossa. Lopuksi mietitään, mikä on kaikkein havainnollisin tapa esittää rakenteet käyttäjälle niin, että niihin on helppo tehdä halutut muutokset.
Valtaosassa tapauksista on järkevintä keskittyä tekemään yksi asia kunnolla, eikä yrittää luoda ohjelmallista sveitsiläistä linkkuveistä, joka tekee vähän kaikkea. Tarkkaan rajatut, yhden asian suorittamiseen tarkoitetut työkalut ovat käytön kannalta helpompia, ja sekä käyttäjän että ohjelmoijan tekemien virheiden mahdollisuus pienenee oleellisesti.
Ohjelmoijat eivät – tiettyjen sci-fi-elokuvien luomasta mielikuvasta poiketen – näe ohjelmistoa pelkkinä ykkösinä ja nollina. Ohjelmoijan pitää kuitenkin olla jatkuvasti tietoinen siitä, mitä ”pinnan alla” tapahtuu. Kun käyttäjä muuttaa arvoa X, se vaikuttaa myös paikkaan Y, ja tulee näkymään käyttäjälle kohdassa Z. Tämä on ohjelmoijan vastuualue. Jos käyttöliittymä ei kerro, mitä käyttäjän tekemä muutos saa aikaan, sen suunnittelu ei ole onnistunut.
Valikkouudistus
TyövuoroVelhon ylivoimaisesti suurin yksittäinen käyttöliittymämuutos on vuonna 2013 käyttöönotettu uusi valikko. Valikko oli pitkällisen kehitystyön tulos, eikä siinä ollut varaa suuriin virheisiin, sillä se tuli näkyville jokaisessa ohjelman osassa, jokaiselle käyttäjälle. Sitä edeltävän designin ongelmat tulivat eteen mm. asiakaspalautteiden välityksellä: Toimintojen koettiin olevan piilossa tai monen mutkan takana, eikä ohjelmassa liikkumista pidetty luontevana tai loogisena. Uudella valikkoratkaisulla haettiin korjausta näihin ongelmiin.
Valikon ulkoasu päivitettiin jo 1980-luvun Windowseista tutusta pudotusvalikosta modernimpaan ja ajanmukaisempaan. Valikon toiminnot järjesteltiin niin, että työvuorosuunnittelun prosesseissa peräkkäin tehtävät operaatiot sijoitettiin myös valikossa peräkkäin. Valikko tuotiin myös entistä paremmin näkyville, ja nyt ohjelmaan kirjauduttaessa se toimiikin käyttäjien etusivuna, josta ohjelman jokainen osio on helposti saavutettavissa.
Kuten aina suurten muutosten yhteydessä, muutosvastarinta, tuo Suomen yleisin lintu, nosti päätään. Tämä on ihmiselle luontaista, ja sitä osattiin odottaa. Tiesimme kuitenkin myös, että päivityksen onnistuminen mitataan kunnolla vasta sitten, kun aikaa on jo kulunut ja käyttäjät ovat ehtineet uudistuksiin tottua. Näin neljän vuoden kuluttua voikin hyvällä omallatunnolla sanoa uuden valikon onnistuneen erinomaisesti, sillä asiakastyytyväisyyskyselyn pisteet ovat käytettävyyden osalta lähteneet nousuun.
Antti Seppä
Ohjelmoijana Antti Seppä kuuluu TyövuoroVelhon tuotekehitystiimin kokeneempaan kaartiin. Työssään hän pyrkii aina etenemään käytettävyys edellä, sillä se on aina pois asiakastuen kuormasta. Hänen työtehtävänsä koostuvat sopivassa suhteessa vanhojen ominaisuuksien parantelusta ja uusien luomisesta.